Maailman paras kaupunki

Aivan kuten suomalaisuus myös helsinkiläisyys on tärkeä osa identiteettiäni. Olen opiskellut, perustanut perheen ja tehnyt täällä koko työurani. Taustani vuoksi haluan eduskuntavaaliehdokkaanakin puhua hyvää Helsingistä ja kaikesta siitä, mitä helsinkiläisyytenä pidän.  

Olen puhunut kampanjassani luovan talouden, taiteen ja kulttuurin sekä palvelualojen puolesta. Helsinki on Suomen kulttuuripääkaupunki, palvelutalouden keskus ja Lapin ohella tärkein matkailukohde, joten kaikki tämä on samalla pääkaupunkiseudun talouden ja helsinkiläisyyden ilosanoman levittämistä.

Moniarvoinen kaupunkikulttuuri on minulle tärkeää. Helsinki on Suomen monikulttuurisin ja kansainvälisin paikka. Helsinkiläisyyteen kuuluu se, että täällä on sulassa sovussa meitä paljasjalkaisia, eri puolilta Suomea muuttaneita sekä ihmisiä kaikkialta maailmasta. Me puhumme suomea, vi pratar svenska, we speak English, govorim po-russki… ja niin edelleen. 

Helsinkiläiset ovat tekijöitä, jotka kulttuurin, tieteen, taiteen, koulutuksen, liikunnan, matkailun, terveydenhuollon, teknologian, elämysteollisuuden, designin, tapahtumien ja monen muun saralla rakentavat meille upeaa kaupunkia ja samalla ainutlaatuista asemaa kansainvälisesti.

Helsinkiläinen kulttuuri syntyy erilaisten ihmisten kohtaamisista ja jokaisen ihmisen arvostamisesta sellaisena kuin hän on. Kaikenlainen vastakkainasettelu muiden ihmisten tai muun Suomen kanssa on kerta kaikkiaan tarpeetonta.

Koko Suomi tarvitsee vahvaa, elävää pääkaupunkia. Helsinki on keskeinen palanen elinvoimaista Suomea ja sillä on vakaa asema osana Itämeren ja Pohjoismaiden alueen vetovoimaa.

Tämä kaupunki on yhdessä tekemisen ja kasvamisen paikka. Ollaan ylpeitä Helsingistä!

Ajattele kulttuuria, kun mietit, millaisessa Suomessa haluat elää

Näin vaalien lähestyessä keskustelu vaaliteemoista käy entistä kiivaampana. Itselleni ja monelle muulle on alusta alkaen ollut selvä asia, että nämä ovat ilmastovaalit. Nyt päätetään siitä, miten Suomi aikoo osallistua – tai olla osallistumatta – ilmastokriisin ratkaisemiseen.

Totta kai tuleva eduskunta ja vaalien jälkeen koottava hallitus tulevat päättämään monesta muustakin asiasta. Työllisyys, koulutus, terveydenhoito, asunnot ja liikenne ovat jatkossakin tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Juuri tämän vuoksi olen puhunut kampanjassani kulttuurista ja luovista aloista. En tietenkään ajattele, että kulttuuri on tärkeämpää kuin työ tai asuminen. Nimenomaan kyse on toisiinsa kytkeytyvistä asioista. Uskon, että kulttuuri ja sen ympärillä kukoistavat palvelut ovat keskeisessä roolissa siinä, miten Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia haasteita ratkaistaan. 

Monia suuria yhteiskunnallisia päätöksiä leimaa eripuraisuus, mutta oma kokemukseni kulttuurialalta on osoittanut, että siellä hyvinkin erilaisista taustoista tulevat ihmiset voivat tehdä töitä yhteisen hyvän puolesta.

Tuore esimerkki on Oodi-hanke, jossa sain alkuvaiheessa olla kapulanviejänä ja jota muutenkin seurasin läheltä. Oli upeaa nähdä, kuinka erilaiset poliittiset näkemykset pystyttiin sovittelemaan ja miten julkiset tahot, kaupalliset toimijat sekä erilaiset järjestöt kykenivät hankkeessa yhteistyöhön. Mieltäni lämmitti myös se, että vaikka hankkeen lähtökohtana oli suomalaisuuden juhlistaminen, kansainvälisistä esimerkeistä otettiin oppia siellä, missä se oli järkevää.

Tuloksiakin syntyi. Helsingin paraatipaikalle saatiin tiedon, taidon ja tarinoiden kohtaamispaikka, kansalaisten olohuone, josta jokainen helsinkiläinen – ja jokainen suomalainen – voi olla ylpeä, ja joka on herättänyt ansaittua ihailua myös ympäri maailman. Voi vain kuvitella, mitä olisi tapahtunut, jos sote-uudistusta olisi ajettu samanlaisessa positiivisen yhteistyön hengessä.

Tästä on kulttuurissa kyse: siitä, miten haluamme toimia ja millaisessa Suomessa haluamme elää. Kulttuuri- ja palvelualat ovat lähtökohtaisesti moniarvoisia ja suvaitsevia; ja luova bisnes kukoistaa siellä, missä erilaiset ihmiset kohtaavat, tekevät yhteistyötä ja tulevat toimeen keskenään. Tämän vuoksi puhun väsymättä kulttuurin puolesta. Käytäthän sinäkin ääntäsi!

Kulttuuri ja talous tarvitsevat toisiaan

Kirjoitin viime viikolla luovasta taloudesta ja palvelualoista sekä niiden merkityksestä Suomen taloudelle. Monet vaalityössä viikon aikana kohtaamani kansalaiset ovat ottaneet kirjoituksen puheeksi. Moni on kiitellyt, muutama kritisoinutkin. 

Erityisesti monet kulttuurin ja taiteen parissa työskentelevät ihmiset ovat ymmärtäneet viestini hyvin. Jotkut muut ovat sen sijaan esittäneet kysymyksiä. Jos kerran sanon kannattavani kulttuuria ja taidetta, miksi puhun luovasta taloudesta ja palvelualoista? Eikö pelkästään taiteesta puhuminen riittäisi?

Olen vakuuttanut kysyjille, että taide ja kaupunkikulttuuri ovat edelleenkin lähellä sydäntäni. En vain usko, että taide ja talous ovat toistensa vastakohtia. 

Yrittäjänä olen oppinut, ettei aina voi vain miettiä sitä, mihin rahaa käyttäisi. Täytyy pohtia myös sitä, mistä sitä hankitaan. 

Sama pätee julkiseen talouteen. Emme voi vain puhua siitä, miten jakaisimme yhteistä kakkua. Täytyy myös löytää keinoja kasvattaa kakkua niin, että sitä riittää kaikille. Eikä kasvua synnytetä verottamalla vaan kannattavalla yritystoiminnalla.

Uskon vakaasti, että luovassa taloudessa ja palvelualoissa on Suomen talouden parhaat kasvun mahdollisuudet. Kun automaatio ja keinoäly valtaavat rutiinitehtävät, suorittava ja valmistava työ vähenee Suomen kaltaisista kehittyneistä talouksista. Luovuus, palvelut ja elämykset eivät sen sijaan katoa minnekään. Kulttuuri syntyy jatkossakin ihmisistä, ei roboteista.

Palvelualoissa on valtavasti kasvupotentiaalia, sillä suomalaiset käyttävät nykyisin palveluihin merkittävästi vähemmän rahaa kuin useimpien muiden Länsi-Euroopan maiden kansalaiset. Päälle tulevat vielä palveluviennin ja matkailun mahdollisuudet. Suomi on täynnä luonto- ja kulttuurielämyksiä, joihin sekä me suomalaiset että ulkomaalaiset vieraamme voisimme käyttää nykyistä paljon enemmän rahaa.

On totta, että erityisesti kaukomatkailuun liittyy ilmaston kannalta haitallisia piirteitä, jotka meidän on ratkaistava. Suuri osa luovasta taloudesta ja palveluista tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden lähes päästöttömään talouskasvuun. Galleriassa käyminen tai kotimaisen ruoan nauttiminen ravintolassa eivät ole pelkästään panostuksia luovaan talouteen. Ne ovat myös ympäristötekoja.

Juuri tämän vuoksi luovat alat ja palvelut tuottavat hyötyä meille kaikille. Luova talous synnyttää työtä ja talouskasvua myös ei-kaupallisen kulttuurin hyväksi. Samalla luovan alan pienyritykset saavat aikaan kuhinaa, elämää ja kohtaamisia, jotka tekevät Helsingin kaltaisesta kaupungista niin mukavan paikan asua. Kestävä matkailu parantaa aina myös kohteessa asuvien ihmisten elämänlaatua.

Kulttuuri tarvitsee siis taloutta ja talous kulttuuria. Pidetään huoli molemmista! 

Suomen tulevaisuus on luovassa taloudessa

Usein kerrotun tarinan mukaan Winston Churchillille ehdotettiin toisen maailmasodan aikana, että valtion budjetista täytyisi leikata taiteen rahoitusta, jotta sodankäyntiin jäisi enemmän rahaa. ”Minkä puolesta me sitten taistelemme”, Churchill kysyi.

Tarinaan kiteytyy suuri totuus. Taide ja kulttuuri ovat todellakin niin tärkeitä asioita, että niiden puolesta kannattaa taistella.

Minäkin haluan näissä vaaleissa puolustaa kulttuuria, ja vielä laajemmin ajateltuna kaikkea mitä kutsutaan luovaksi taloudeksi: haluan edistää taiteen ja kulttuurin kentän sekä palvelualojen kasvua ja yhteistyötä. Suunnittelutoimistot, digi- ja markkinointifirmat, galleriat ja kulttuurialan yritykset, kahvilat, ravintolat ja hotellit on nähty liian pitkään talouden tukitoimintoina. Ne pitää nyt nostaa yhteiskunnallisen ja taloudellisen keskustelun ytimeen. 

Kyse on Suomen tulevaisuudesta, sillä Suomen talous tarvitsee kipeästi panostuksia luovaan talouteen. Jo nyt yli 40 prosenttia suomalaisista työskentelee palvelualoilla, ja pelkästään 2000-luvulla palvelut ovat synnyttäneet Suomeen yli 300 000 työpaikkaa, samalla kun kaikkien muiden työpaikkojen määrä on vähentynyt. Kun automaatio ja keinoäly korvaavat suorittavaa työtä, tulevaisuudessa palveluiden merkitys tulee olemaan vielä merkittävästi suurempi.

Mikä tässä myös on upeaa, niin aineeton tuotanto on kestävää myös pitkässä juoksussa.

Työllisyyden lisäksi palveluja ja luovaa taloutta tarvitaan varmistamaan talouskasvu ja veroeurojen kertyminen. Ennen vanhaan tuotannon arvo syntyi tasaisesti tuotantoketjun eri vaiheissa: suunnittelussa, valmistamisessa ja jälkipalveluissa. Nyt tuotannon merkitys on romahtamassa ja suurin osa arvosta syntyy ketjun alussa ja lopussa: suunnittelussa, markkinoinnissa, myynnissä – eli palveluissa. 

Miksi Apple lanseerasi juuri uuden tv-palvelun ja miksi Kone panostaa hissien rakentamisen sijasta koko ajan enemmän palveluliiketoimintaansa? Siksi, että tulevaisuuden yritykset eivät enää valmista vaan palvelevat. Ja jos ennen tarvittiin ihmisiä, jotka valmistivat asioita, tulevaisuudessa tarvitaan jatkuvasti enemmän heitä, jotka suunnittelevat, markkinoivat, myyvät ja palvelevat. 

Esimerkiksi Suomessa suunnitellun suomalaisen vaatebrändin tuottamasta eurosta jää kotimaahan 80 senttiä, vaikka vaate valmistettaisiinkin Suomen ulkopuolella. Vieläkin parempi suhde on jatkuvasti kasvavassa palveluviennissä, sillä siinä rahat jäävät käytännössä sataprosenttisesti kotimaahan. Yksi tärkeä esimerkki palveluviennistä on matkailuala, jonka taloudellista merkitystä ja kasvupotentiaalia ei ole vieläkään täysin ymmärretty.

Julkiset palvelut sekä julkisesti tuettu kulttuuri ja koulutus ovat osa samaa yhtälöä kuin yritystoimintaan perustuva. Siksikin julkinen kulttuuri- ja koulutuspolitiikka on tärkeä osa yhteiskunnan henkistä ja taloudellista hyvinvointia.

Yhteiskunta, joka panostaa koulutukseen ja kulttuuriin, on hyvä paitsi hyvä ihmisille, myös yrittäjille. Tämän olen saanut kokea konkreettisesti työssäni, jossa olen risteillyt julkisen ja yksityisen, kaupallisen ja ei-kaupallisen kulttuurin välimaastossa. Kaikissa suurissa kaupunkikulttuurihankkeissa, joissa olen ollut mukana – Oodi, Art Goes Kapakka, Kuorojen kierros, Euroviisut ja niin edelleen – julkiset ja yksityiset toimijat ovat tehneet sujuvaa yhteistyötä. 

Ihmiset viihtyvät kaupungissa, jossa on elämää, ravintoloita, kohtaamisia ja kulttuuria. Myös kestävä matkailu suuntaa sinne, missä ihmisillä on hyvä olla.

Tulevaisuuden Suomi ei elä ainoastaan metsästä vaan myös luovasta taloudesta. Nostetaan luovat alat niille kuuluvaan arvoon!

Yrittäjyys on muutosvoima

Ilmasto on näiden vaalien tärkein kysymys siitä yksinkertaisesta syystä, että aika ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on käymässä vähiin. Näissä vaaleissa valittavilla päättäjillä on kuitenkin vielä aikaa ja mahdollisuuksia huolehtia siitä, että ilmasto pysyy suomalaisen päätöksenteon ytimessä. 

Tämän vuoksi olen nyt ehdolla eduskuntaan. Olen usein aikaisemminkin pohtinut mahdollisuutta lähteä vaikuttamaan, mutta tällä kertaa asialla tuntui olevan paljon enemmän merkitystä kuin koskaan aikaisemmin.

Vihreät olivat minulle luonnollinen valinta sen vuoksi, että koko puolue ja sen kaikki ehdokkaat ovat nostaneet ilmaston ykkösasiakseen. Toisaalta katson tuovani Vihreisiin omanlaistani lähestymistapaa, koska uskon, että yritykset ja yrittäjyys ovat yhteiskuntamme tärkein muutosvoima. 

Yrittäjänä olen tehnyt paljon töitä pienten ja suurten yritysten, luovien alojen ja kulttuurialan toimijoiden sekä julkishallinnon päättäjien kanssa. Perustin esimerkiksi Art Goes Kapakka -kaupunkifestivaalin vuonna 1995 ja olen ollut mukana sen toiminnassa siitä lähtien. Tällä vuosikymmenellä yritykseni osallistui puolestaan aktiivisesti Oodi-kaupunkikirjaston synnyttämiseen.

Hankkeet ovat opettaneet minulle, että yritykset eivät ole kulttuurin vihollisia tai vastavoimia niin kuin usein väitetään. Päinvastoin. Elävä kaupunkikulttuuri ei synny komiteoissa, vaan siihen tarvitaan julkishallinnon lisäksi aktiivisia kansalaisia. Merkittävä osa viime vuosien ja vuosikymmenten kiinnostavimmista kaupunkikulttuurihankkeista on syntynyt yksittäisten ihmisten innostuksesta ja aktiivisuudesta. Ilman yksilöiden innostusta ja sinnikästä työtä hankkeet olisivat yksinkertaisesti jääneet syntymättä.

Muutokseen tarvitaan lähes aina myös yrityksiä. Yritykset ovat yhteiskunnan ainoita organisaatioita, jotka elävät muutoksesta. Kun yrityksessä päätetään jotain, muutos tapahtuu huomenna.

Yrittäjähenkisyyttä ja kykyä toimintaan tarvitaan myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Yritykset ovat kiistatta osa ongelmaa ja siksi niiden täytyy olla myös osa ratkaisua. Muutos ei toteudu ainoastaan julkishallinnon päätöksi ja toimin. Tarvitaan kansalaisten, julkisten päättäjien ja yritysten yhteistoimintaa.

Missioni on hyvä elämä ilmaston ehdoilla. Hyvään elämään kuuluvat mielestäni paitsi talous, myös kulttuurin eri osa-alueet taiteesta ruokakulttuuriin ja urheiluun. Ennen kaikkea siihen kuuluu mahdollisuus elää sopusoinnussa erilaisten ihmisten kanssa. Matkailu, palvelualat ja luova talous ovat tärkeässä roolissa tulevaisuuden hyvinvoivan ja ilmastoneutraalin Helsingin ja Suomen rakentamisessa.

Tämän vuoksi haluan tuoda politiikkaan kokemukseni erilaisten ihmisten ja erilaisten organisaatioiden kanssa toimimisesta ja kyvystä nopeaan toimintaan. Oli kyse sitten kaupunkikulttuurista tai ilmastotyöstä, ensin täytyy kuunnella kaikkia osapuolia. Sitten täytyy toimia.

Hyvät asiat eivät tapahdu, ne tehdään.

Vihreiden eduskuntavaaliehdokkaiden lista täydentyy Mikko Leistillä

Kaupunkikulttuurivaikuttaja ja yrittäjä Mikko Leisti on nimetty sitoutumattomana vihreiden eduskuntavaaliehdokkaaksi Helsingissä. Leistin vankka tausta kulttuurivaikuttajana täydentää ehdokkaiden monipuolista joukkoa. 

“Päätin lähteä ehdolle, koska nyt jos koskaan on ympäristö- ja ilmastoasioiden oltava kaiken päätöksenteon ytimessä. Haluan olla mukana tekemässä tulevaisuuden kannalta kestäviä päätöksiä. Aika politiikkaan lähtemiselle oli nyt oikea”, Leisti kertoo.

Pluto Finland -suunnittelutoimiston toimitusjohtajana työskentelevällä Leistillä on pitkä kokemus kulttuurialalta ja keskeinen rooli Helsingin kaupunkikulttuurin kehittymisessä nykyiseen tilaansa. Hän perusti elokuussa 25-vuotisjuhlaansa viettävän Art Goes Kapakka -festivaalin vuonna 1995 ja oli luomassa keskustakirjasto Oodin perustavaa konseptia.

”Hauskan ja toimivan Helsingin ja Suomen eteen on hienoa tehdä töitä. Kulttuurilla on positiivinen ja monipuolinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja talouteen. Palvelualat monipuolisesti ajateltuna – ravintolat, tapahtumat, hyvinvointipalvelut – työllistävät, ja niiden kasvun eteen on kiinnostavaa työskennellä”, Leisti summaa.

Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Hanna Hannus iloitsee Mikko Leistin monipuolisesta taustasta kulttuurin parissa: ”Leistillä on ollut keskeinen rooli Helsingin kaupunkikulttuurin kukoistuksen syntymisessä. Olemme iloisia, että hän asettuu vihreiden ehdokkaaksi Helsingissä”, Hannus sanoo.

Leistin mukaan myös matkailussa piilee Suomessa ja Helsingissä valtava työllistävä potentiaali, vaikka matkailu on problemaattinen ala ilmastonmuutoksen kannalta. ”Kasvu on tärkeää, mutta se tulee tehdä kestävästi.”

Leistille läheisiä teemoja ovat myös tulevaisuuden sanoitus yrityksille ja muille yhteisöille sekä uudet innovaatiot ja ansaintamallit. Yrittäjänä hän on tottunut ajattelemaan asioita eri näkökulmista ja uusilla tavoilla. Hän painottaakin, että Suomessa on tarvetta vahvalle yrittäjyysosaamiselle.

“Minulle yrittäjyys on ollut myös tapa olla mukana asioissa monipuolisesti. On mahtavaa auttaa myös muita yrityksiä ja yhteisöjä löytämään uusia tapoja kertoa päämääristään ja saavuttamaan tavoitteitaan”, Leisti sanoo.

Helsingin Vihreät on nyt nimennyt kaikki 22 ehdokastaan eduskuntavaaleihin.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Hanna Hannus, puh. 050 307 2127
Mikko Leisti, puh. 0400 640090